LAKITEKSTIT

1. Laki holhoustoimesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku. Yleiset säännökset

1 §

Holhoustoimen tarkoituksena on huolehtia edunvalvonnasta tapauksissa, joissa asianomainen ei vajaavaltaisuuden, poissaolon, sairauden tai muun syyn johdosta voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.

2 §

Vajaavaltaisella tarkoitetaan 18 vuotta nuorempaa henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on 4 §:ssä säädetyin tavoin julistettu vajaavaltaiseksi.

3 §

Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa säädettyjä asioita hoitaa edunvalvoja.

Täysivaltaiselle henkilölle, joka tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa, voidaan määrätä edunvalvoja siten kuin jäljempänä säädetään.

2 luku. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

4 §

Jos täysi-ikäinen henkilö on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän johdosta ilmeisesti vaarassa, tuomioistuin voi rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan päättämällä:

(1) että hän voi vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa,

(2) että hänellä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan, tai

(3) että hänet julistetaan vajaavaltaiseksi.

Kenenkään toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa, jos hänen etunsa voidaan riittävästi turvata määräämällä hänen tuekseen 17 §:ssä tarkoitettu edunvalvoja. Ketään ei saa julistaa vajaavaltaiseksi, jos muut 1 momentissa mainitut toimenpiteet ovat riittäviä turvaamaan hänen etunsa.

Toimintakelpoisuuden rajoitus, jota 1 momentin 1- tai 2-kohdassa tarkoitetaan, on sopeutettava asianomaisen tarpeeseen saada suojaa. Rajoitusta ei voida ulottaa koskemaan sellaista oikeustointa, jonka tekemiseen vajaavaltaisella on lain mukaan kelpoisuus. Tuomioistuin voi kuitenkin painavista syistä päättää, että asianomaisella ei ole oikeutta määrätä siitä, minkä hän päätöksen antamisen jälkeen on omalla työllään ansainnut, tämän omaisuuden tuotosta eikä siitä, mitä on tullut tällaisen omaisuuden sijaan.

5 §

Alaikäisen toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa siten kuin 4 §:ssä on säädetty sen jälkeen kun alaikäinen on täyttänyt seitsemäntoista vuotta. Rajoitus tulee voimaan, kun alaikäinen täyttää kahdeksantoista vuotta.

6 §

Päätös, jolla jonkun toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on voimassa toistaiseksi tai päätöksessä asetetun määräajan.

Rajoitusta voidaan muuttaa, jos muuttuneet olosuhteet antavat siihen aihetta. Rajoitus on kumottava, jos sitä ei enää ole pidettävä tarpeellisena.

7 §

Päätöksestä, jolla jonkun toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai rajoitus on kumottu, ilmoitetaan väestörekisterikeskukselle sillä tavoin kuin asetuksella säädetään.

3 luku. Vajaavaltaisen asema

8 §

Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa ole toisin säädetty.

Jollei laissa ole toisin säädetty, vajaavaltainen voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, mikäli hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

9 §

Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.

Lahja tai lahjanlupaus, joka on annettu vajaavaltaiselle ilman edunvalvojan myötävaikutusta, sitoo antajaa, mikäli vajaavaltaisen voidaan katsoa ymmärtäneen asian merkityksen.

10 §

Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut, ja siitä minkä edunvalvoja on tämän lain 29 §:n mukaisesti antanut hänen vallittavakseen. Määräämisvalta koskee myös omaisuuden tuottoa sekä sitä, mikä on tullut tällaisen omaisuuden sijaan.

Edunvalvoja voi ottaa hoitoonsa 1 momentissa mainitun omaisuuden, mikäli vajaavaltaisen etu sitä vaatii. Jos toimenpide koskee vajaavaltaisen työansiota, siihen on hankittava holhouslautakunnan suostumus.

11 §

Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ole ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.

Vajaavaltaisen oikeudesta tehdä testamentti säädetään perintökaaressa.

12 §

Jos oikeustoimi, jonka vajaavaltainen on tehnyt ilman tarvittavaa suostumusta, ei tule sitovaksi, on kummankin osapuolen palautettava, mitä hän oikeustoimen perusteella on vastaanottanut tai, jollei tämä ole mahdollista, korvattava sen arvo. Vajaavaltainen ei kuitenkaan ole velvollinen suorittamaan korvausta yli sen, mitä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai mikä muutoin on tullut hänen hyödykseen.

4 luku. Edunvalvojat

Edunvalvojan henkilö

13 §

Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei tuomioistuimen päätöksellä ole toisin määrätty tai jäljempänä toisin säädetä.

Täysi-ikäisen edunvalvojana on henkilö, jonka tuomioistuin on tähän tehtävään määrännyt.

Tuomioistuin voi määrätä useampia edunvalvojia sekä päättää tarvittaessa tehtävien jaosta edunvalvojien kesken.

14 §

Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn taito ja kokemus sekä edunvalvontatehtävän laatu ja laajuus.

15 §

Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvojana.

Jos alaikäiselle lapselle on määrätty edunvalvoja sen johdosta, että hänen huoltajansa on alaikäinen, edunvalvojaksi määrätyn tehtävä lakkaa, kun huoltaja täyttää kahdeksantoista vuotta, ja huoltajasta tulee edunvalvoja.

Edunvalvojan määräämisen edellytykset

16 §

Kun tuomioistuin tekee päätöksen toimintakelpoisuuden rajoittatamisesta, sen on samalla määrättävä asianomaiselle edunvalvoja, jollei edunvalvojaa ole aikaisemmin määrätty.

Jos alaikäinen tai se, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on edunvalvojan kuoleman tai muun syyn johdosta ilman edunvalvojaa, hänelle on määrättävä edunvalvoja.

Holhouslautakunnan tulee tarvittaessa tehdä asiasta hakemus tuomioistuimelle.

17 §

Jos täysi-ikäinen henkilö kokemattomuuden, heikentyneen terveydentilan tai muun sellaisen syyn johdosta on kykenemätön valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa, tuomioistuimen on määrättävä hänelle edunvalvoja.

Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jolle edunvalvoja olisi määrättävä, on antanut tähän suostumuksensa. Jos hän ei ole antanut suostumustaan, edunvalvoja voidaan määrätä ainoastaan, mikäli sitä on pidettävä välttämättömänä asianomaisen etujen suojaamiseksi.

Edunvalvojan määräys voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.

18 §

Alaikäiselle voidaan määrätä edunvalvoja siten kuin 17 §:ssä on säädetty sen jälkeen, kun alaikäinen on täyttänyt seitsemäntoista vuotta. Määräys tulee voimaan, kun alaikäinen täyttää kahdeksantoista vuotta.

19 §

Jos edunvalvoja on sairauden vuoksi tai muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, tuomioistuimen on määrättävä toinen edunvalvoja hoitamaan hänen sijaisenaan päämiehen asioita.

Sijainen on niin ikään määrättävä, jos edunvalvojalla ei tämän lain 26 §:n 2-4 momenttien makaan ole oikeutta toimia päämiehensä puolesta.

Sijaiseen sovelletaan, mitä edunvalvojasta on tässä laissa säädetty.

20 §

Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja myös silloin, kun

(1) kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä, testamentinsaajaa tai hänen olinpaikkaansa tiedetä taikka jos hän on niin kaukana, ettei voi valvoa oikeuttaan;

(2) muutoin on tarpeen, että poissaolevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan, eikä poissaoleva ole itse asettanut toimitsijaa; tai

(3) vastaisen tapahtuman varassa on, kenelle omaisuus on menevä, tai jos joku saa omaisuuden omistusoikeuksin haltuunsa vasta tulevaisuudessa, ja edustaja on tarpeen valvomaan tulevan omistajan oikeutta tai hoitamaan omaisuutta hänen lukuunsa.

Päämiehen asema

21 §

Edunvalvojan määräys ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai oikeustoimin velvoittautumasta, mikäli hän on täysivaltainen.

Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on edunvalvojan määräämisen yhteydessä tai muutoin rajoitettu, päämies voi kuitenkin määrätä vain siitä omaisuudestaan ja tehdä niitä oikeustoimia, joita rajoitus ei koske. Jos päämies on tehnyt oikeustoimen, johon hänellä ei 2 momentin mukaan ollut kelpoisuutta, oikeustoimen sitovuudesta, suoritusten palauttamisesta ja suorituksen arvon korvaamisesta on voimassa, mitä 11 ja 12 §:ssä säädetään.

Edunvalvojan toimen lakkaaminen

22 §

Edunvalvojan määräys on voimassa toistaiseksi tai tuomioistuimen päätöksessään asettaman määräajan. Edunvalvojan tehtävää voidaan tarvittaessa muuttaa. Tehtävä on määrättävä lakkaamaan, mikäli asianomainen ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa.

23 §

Jos edunvalvoja osoittautuu tehtäväänsä kykenemättömäksi tai sopimattomaksi, tuomioistuimen on vapautettava hänet tehtävästä.

Edunvalvoja on samoin vapautettava tehtävästä, jos hän sitä pyytää. Alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voidaan omasta pyynnöstään vapauttaa lapsensa edunvalvojan tehtävästä ainoastaan, jos siihen on olemassa erityisiä syitä.

24 §

Edunvalvojan toimi päättyy, kun edunvalvojan tehtävä on määrätty lakkaamaan tai kun tuomioistuin on vapauttanut edunvalvojan tehtävästään.

Jos edunvalvoja on määrätty tiettyä tehtävää varten tai määräajaksi, edunvalvojan toimi on päättynyt, kun tehtävä on suoritettu tai määräaika on kulunut umpeen.

5 luku. Edunvalvojan asema ja tehtävät

Edustaminen

25 §

Edunvalvojalla on valta edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.

Edunvalvojalla, joka on määrätty tehtäväänsä 17 §:n nojalla, on oikeus edustaa päämiestään myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään, mikäli asiasta ei ole toisin säädetty tai mikäli asia ei luonteensa johdosta kuulu erityisesti määrättävälle edunvalvojalle. Edunvalvojalla ei kuitenkaan ole tällaista edustusvaltaa, jos hänen tehtävänsä on rajoitettu koskemaan erikseen määrättyä omaisuutta, asiaa tai oikeustointa.

Edunvalvojan oikeudesta käyttää päämiehensä puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona säädetään erikseen.

26 §

Edunvalvojalla ei ole valtaa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään oikeustoimessa, jonka toisena osapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö tahi joku, jota edunvalvoja edustaa. Kun sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, on hänellä kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään oikeudenkäynnissä, jossa vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö tahi joku jota edunvalvoja edustaa.

Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty, on sovellettava myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään.

27 §

Poissaolevalle 20 §:n mukaisesti määrätty edunvalvoja ei saa ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun viimeksi oli tietoa poissaolevasta, myydä hänen omaisuuttaan, ellei myyminen ole tarpeen velan maksamiseksi, pesän selvittämiseksi tai muusta vastaavasta syystä. Tulevan omistajan oikeutta valvomaan määrätty edunvalvoja ei saa myydä valvontaansa uskottua omaisuutta, ellei siihen ole edellä mainittua syytä.

Edunvalvoja, jota 1 momentissa tarkoitetaan, saa edustaa perillistä tai testamentinsaajaa asiassa, joka koskee testamentin valvontaa, tieboksiantamista tai moittimista, mutta hänellä ei ole valtaa tämän puolesta saattaa voimaan oikeutta perintöön tai testamenttiin.

Oikeustoimet, jotka poissaolevan tai tulevan omistajan edunvalvoja tekee määräyksensä nojalla, ovat päteviä, vaikka omaisuus menee muulle kuin sille, jota edustamaan hänet oli määrätty.

Omaisuuden hoitaminen

28 §

Edunvalvojan on hoidettava vajaavaltaisen omaisuutta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää vajaavaltaisen hyödyksi.

Edunvalvojan tulee ottaa vajaavaltaisen omaisuus hallintaansa siltä osin kuin se on tarpeen tämän etujen suojaamiseksi. Edunvalvojalla on tarvittaessa oikeus saada tässä virka-apua sillä tavoin kuin ulosottolain 7 luvun 14 §:ssä säädetään.

29 §

Vajaavaltaisen vapaaseen vallintaan on jätettävä se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten, sekä käteisvaroja se määrä, jota hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden on pidettävä kohtuullisena.

Edunvalvoja voi holhouslautakunnan suostumuksella jättää vajaavaltaisen vapaaseen vallintaan muutakin tämän omaisuutta, mikäli tätä on pidettävä vajaavaltaisen edun mukaisena. Mitä jäljempänä on säädetty edunvalvojan tilivelvollisuudesta, ei koske vapaaseen vallintaan jätetyn omaisuuden käyttöä.

Jos vajaavaltainen tahtoo antaa lahjan, jota voidaan pitää tavanomaisena ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisenä, edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että antajan tarkoitus voi toteutua.

30 §

Edunvalvojan on säilytettävä vajaavaltaisella omaisuus, jota tämä vajaavaltaisuuden aikana tai myöhemmin tarvitsee asumista tai elinkeinon harjoittamista varten tai jolla muutoin on vajaavaltaiselle erityistä arvoa.

Muu omaisuus, jota ei ole käytettävä vajaavaltaisen elatukseen tai muutoin vajaavaltaisen tarpeisiin, on sijoitettava siten, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto.

31 §

Edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman tuomioistuimen lupaa vajaavaltaisen puolesta:

1) luovuttaa tai pantata kiinteää omaisuutta, tontinvuokraoikeutta tai sellaista toisen maalla olevaa laitosta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle;

2) hakea yrityskiinnitystä vajaavaltaisen omaisuuteen;

3) luovuttaa osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuin- tai liikehuoneistoa;

4) luopua perinnöstä tai luovuttaa vajaavaltaisen perintöosuutta;

5) tehdä sopimusta yhtiöön liittymisestä liikkeen harjoittamista varten tai ryhtyä harjoittamaan elinkeinoa päämiehen lukuun, jollei kysymys ole perintönä, lahjana tai testamentilla saadun liikkeen jatkamisesta;

6) vastiketta antamalla hankkia muita kuin pörssiarvopapereita tai hankkia osuutta muussa kuin 3-kohdassa mainitussa yhtiössä.

Lupaa on haettava siltä tuomioistuimelta, jossa edunvalvonta on kirjattu holhousasioiden rekisteriin. Jos edunvalvontaa ei ole kirjattu, lupaa on haettava sen paikkakunnan tuomioistuimelta, missä vajaavaltaisella on väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka.

32 §

Edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhouslautakunnan lupaa vajaavaltaisen puolesta:

1) vastiketta antamalla hankkia kiinteää omaisuutta, tontinvuokraoikeutta tai sellaista toisen maalla olevaa laitosta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle;

2) antaa pantiksi tai vastiketta antamalla hankkia osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuin- tai liikehuoneistoa;

3) antaa vajaavaltaisen kiinteää omaisuutta toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi;

4) ottaa muuta lainaa kuin valtion myöntämää tai takaamaa opintolainaa tai sitoutua vekselivastuuseen tai vastuuseen toisen velasta;

5) tehdä sopimusta kuolinpesän yhteishallinnosta;

6) myydä tai myytäväksi hakkauttaa metsää tahi luovuttaa oikeutta kiven, soran, saven, turpeen tai mullan ottamiseen vajaavaltaisen maalta, jollei se tapahdu vahvistetun omaisuuden hoitosuunnitelman mukaisesti.

Lupaa on haettava siltä holhouslautakunnalta, jonka tulee 41 §:n mukaan valvoa edunvalvojan toimintaa.

Edunvalvoja, joka on tyytymätön holhouslautakunnan lupa-asiassa antamaan päätökseen, voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Hakemus on pantava vireille kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun edunvalvoja sai tiedon holhouslautakunnan päätöksestä.

33 §

Oikeustoimi, jonka edunvalvoja on tehnyt ilman tarvittavaa lupaa, ei sido vajaavaltaista, jollei viranomainen, jolta lupaa olisi pitänyt hakea, sitä jälkeenpäin edunvalvojan hakemuksesta hyväksy.

Jos edunvalvojalle on annettu 31 §:n 5-kohdassa tarkoitettu lupa, hän voi sen perusteella ryhtyä niihin oikeustoimiin, joita liikkeen tai elinkeinon harjoittaminen luonteensa mukaisesti vaatii.

34 §

Holhouslautakunta voi edunvalvojan hoidettavana olevan omaisuuden määrän, laadun tai muun syyn sitä vaatiessa päättää, että edunvalvojan on laadittava omaisuuden hoidon ja käytön ohjeeksi hoitosuunnitelma ja esitettävä se holhouslautakunnan vahvistettavaksi. Hoitosuunnitelma on laadittava ottaen huomioon, mitä 28-30 §:ssä on omaisuuden hoitamisesta säädetty. Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet hoitosuunnitelman sisällöstä.

Vahvistaessaan hoitosuunnitelman holhouslautakunta voi päättää, että edunvalvojalla ei ole oikeutta määrätä tietystä omaisuudesta ilman holhouslautakunnan suostumusta. Oikeustoimi, jonka edunvalvoja tekee vastoin holhouslautakunnan tällaista päätöstä, ei sido vajaavaltaista, jollei holhouslautakunta sitä jälkeenpäin edunvalvojan hakemuksesta hyväksy.

Omaisuuden hoitosuunnitelmaa voidaan muuttaa tai täydentää, jos sitä on muuttuneiden olosuhteiden tai muun syyn johdosta pidettävä tarpeellisena.

35 §

Mitä tämän lain 28-34 §:ssä on säädetty vajaavaltaisen edunvalvojasta, koskee soveltuvin osin myös täysivaltaiselle tai poissaolevalle määrättyä edunvalvojaa, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista tai omaisuudesta määräämistä.

36 §

Jos joku antaessaan toiselle omaisuutta lahjana tai testamentilla on samalla määrännyt omaisuuden hoitamisesta, näitä määräyksiä tulee noudattaa tämän luvun säännösten estämättä.

Tuomioistuin voi kuitenkin edunvalvojan hakemuksesta päättää, että omaisuutta on hoidettava tämän lain säännösten mukaisesti, mikäli on ilmeistä, että omaisuuden hoidosta annettujen määräysten avulla ei muuttuneiden olosuhteiden tai muun syyn johdosta voida toteuttaa antajan tarkoitusta.

Edunvalvojan huolenpitovelvollisuus

37 §

Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito ja huolenpito, jota on tämän huollon tarpeen ja olojen kannalta pidettävä asianmukaisena.

Päämiehen kuuleminen

38 §

Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä, mikäli asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä.

Mikäli päämies on alaikäinen, on myös hänen huoltajansa mielipidettä tiedusteltava 1 momentissa säädetyin tavoin.

Edunvalvojan palkkio

39 §

Edunvalvojalla on oikeus saada korvaus tarpeellisista kuluistaan. Täysi-ikäisen edunvalvojalla ja alaikäiselle määrätyllä edunvalvojalla on sen lisäksi oikeus saada työn laatuun ja laajuuteen sekä hoidettavana olevan omaisuuden määrään nähden kohtuullinen palkkio.

Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet palkkion määräytymisen perusteista.

Palkkio ja korvaus maksetaan päämiehen varoista. Jos päämiehen varoista ei niiden vähäisyyden vuoksi voida suorittaa edunvalvojalle kohtuullista palkkiota, edunvalvojalla on oikeus saada erotus kunnan varoista, kuten edunvalvonnan järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain ( ) 4 §:ssä säädetään.

Edunvalvojan vahingonkorvausvelvollisuus

40 §

Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut päämiehelleen.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty. Jos edunvalvojana on virkaholhooja, korvausvastuusta hänen osaltaan on lisäksi voimassa, mitä vahingonkorvauslain 3 ja 4 luvussa säädetään.

6 luku. Omaisuuden hoidon valvonta

Valvova viranomainen

41 §

Holhouslautakunnan tulee valvoa edunvalvojan toimintaa. Valvontavelvollinen on se holhouslautakunta, jolle tuomioistuin on 61 §:n tai 62 §:n mukaisesti ilmoittanut edunvalvonnan kirjaamisesta. Jos edunvalvontaa ei ole kirjattu, valvontavelvollinen on sen paikkakunnan holhouslautakunta, missä päämiehellä on väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka.

Tuomioistuin voi valvovan holhouslautakunnan hakemuksesta siirtää valvonnan tuomiopiirissään olevan toisen kunnan holhouslautakunnalle, mikäli se, jonka etua on valvottava, on muuttanut tähän kuntaan tai siirtoa on muusta syystä pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Omaisuusluettelo

42 §

Edunvalvojan on kolmen kuukauden kuluessa tehtävänsä alkamisesta annettava holhouslautakunnalle luettelo päämiehensä varoista ja veloista, joiden tulee olla edunvalvojan hoidettavana. Jos päämies myöhemmin saa omaisuutta, jonka tulee olla edunvalvojan hoidettavana, on luettelo saadusta omaisuudesta annettava kuukauden kuluessa saannosta. Velvollisuus antaa luettelo ei kuitenkaan koske sellaista toistuvaa suoritusta, jonka päämies saa luetteloon merkityn oikeuden nojalla.

Kun päämies tulee kuolinpesän osakkaaksi, holhouslautakunnalle on toimitettava jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa siitä, kun perikirjoitus on toimitettu.

Holhouslautakunta voi edunvalvojan hakemuksesta pidentää 1 momentissa mainittua määräaikaa, mikäli se omaisuuden laajuuden tai muun syyn johdosta on tarpeen.

43 §

Luetteloon, jota 42 §:ssä tarkoitetaan, tulee edunvalvojan merkitä valaehtoinen vakuutus, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Tuomioistuin voi velvoittaa edunvalvojan valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos holhouslautakunta sitä vaatii.

Kirjanpito Ja tilivelvollisuus

44 §

Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista, on velvollinen pitämään kultakin vuodelta kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista.

45 §

Edunvalvojan, jota 44 §:ssä tarkoitetaan, tulee vuosittain antaa holhouslautakunnalle tili. Holhouslautakunta voi hakemuksesta päättää, että tilikausi on muu vuoden pituinen ajanjakso kuin kalenterivuosi, jos sitä on vajaavaltaisen omaisuuden hoidon ja tilinpidon kannalta pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Tili on annettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos edunvalvontatehtävä on alkanut tilikauden jälkimmäisellä puoliskolla, holhouslautakunta voi päättää, että tili annetaan seuraavan tilikauden tilin yhteydessä.

Jos edunvalvoja ei sairauden, tehtävänsä laajuuden tai muun pätevän syyn johdosta kykene antamaan tiliä säädetyssä ajassa, holhouslautakunta voi hakemuksesta pidentää määräaikaa. Hakemus on tehtävä ennen säädetyn määräajan päättymistä.

Edunvalvoja ei ole velvollinen antamaan tiliä alaikäisen edunvalvonnasta, jota ei ole kirjattava holhousasioiden rekisteriin.

46 §

Edunvalvoja, jonka toimi päättyy tai jonka tehtäviä rajoitetaan, on velvollinen viipymättä antamaan holhouslautakunnalle päätöstilin hallinnastaan siirtyvän omaisuuden hoidosta viimeksi annetun tilin käsittämän tilikauden päättymisen jälkeiseltä ajalta. Edunvalvoja ei kuitenkaan ole velvollinen antamaan päätöstiliä alaikäisen edunvalvonnasta, jota ei ole kirjattava holhousasioiden rekisteriin.

47 §

Tilin yhteydessä on tarkastettavaksi luovutettava myös siihen liittyvä tositeaineisto, joka tarkastuksen päätyttyä palautetaan edunvalvojalle.

Edunvalvoja on velvollinen säilyttämään tileihin liittyvät tositteet, kunnes aika 55 §:n 1 momentissa säädetyn kanteen nostamiseksi on kulunut umpeen tai kanne on lainvoimaisesti ratkaistu. Päämiehellä, hänen oikeudenomistajillaan tai uudella edunvalvojalla on tämän jälkeen oikeus saada tositteet haltuunsa.

48 §

Jos omaisuudesta annetusta luettelosta tai vuositilistä käy ilmi, että päämiehellä ei ole omaisuutta tai että edunvalvojan hoidettavana olevan omaisuuden määrä on vähäinen, voi holhouslautakunta määräajaksi tai toistaiseksi vapauttaa edunvalvojan velvollisuudesta antaa vuositili.

49 §

Vuositilistä ja päätöstilistä tulee käydä selville päämiehen varat ja velat tilikauden alkaessa ja päättyessä, tilikauden aikana tapahtuneet muutokset sekä ne toimenpiteet, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan. Nämä tiedot on esitettävä sillä tavoin, että holhouslautakunta voi tilin perusteella valvoa omaisuuden hoitamista ja omaisuuden hoitosuunnitelman noudattamista.

Jos päämiehen edunvalvojana on hänen vanhempansa, aviopuolisonsa tai muu läheinen henkilö, holhouslautakunta voi päättää, että tili saa olla yleispiirteinen, mikäli sitä voidaan hoidettavana olevan varallisuuden laatuun katsoen pitää riittävänä. Tilistä on kuitenkin käytävä ilmi, miten varallisuus on tilikauden aikana muuttunut.

Edunvalvoja ei ole velvollinen antamaan tiliä varoista, jotka on jätetty päämiehen vapaaseen vallintaan tai joiden hoito on järjestetty erikseen. Edunvalvojan tulee kuitenkin ilmoittaa näiden varojen määrä, mikäli hän sen tuntee.

50 §

Saatuaan vuosi- tai päätöstilin holhouslautakunnan on viipymättä tarkastettava, miten omaisuutta on hoidettu ja onko tili muuten oikea.

Edunvalvoja on velvollinen pyydettäessä antamaan holhouslautakunnalle kaikki tehtäväänsä koskevat tiedot ja tositteet sekä näyttämään hoidettavanaan olevat arvopaperit.

Uhkasakon asettaminen

51 §

Jos edunvalvoja laiminlyö velvollisuutensa antaa holhouslautakunnalle asianmukaisen tilin, luettelon, tositteen tai pyydetyn selvityksen taikka hoitosuunnitelman, jonka laatimisesta holhouslautakunta on tehnyt päätöksen, holhouslautakunnan on ilmoitettava asiasta sille tuomioistuimelle, jossa edunvalvonta on kirjattu. Tuomioistuin voi velvoittaa edunvalvojan sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa. Ennen uhkasakon asettamista tuomioistuimen on varattava edunvalvojalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Päämiehen edun turvaaminen

52 §

Jos edunvalvojan toiminnasta saatu selvitys osoittaa, että päämiehen edun turvaaminen vaatii toimenpidettä, josta edunvalvoja ei ole huolehtinut, tuomioistuin voi holhouslautakunnan hakemuksesta määrätä toisen edunvalvojan siitä huolehtimaan. Samoin on meneteltävä, mikäli osoittautuu, että edunvalvojaa vastaan on syytä ajaa kannetta ennenkuin hän on luopunut tehtävästään.

Toimenpiteet edunvalvojan tehtävän päättyessä

53 §

Edunvalvoja on tehtävänsä päätyttyä velvollinen viipymättä luovattamaan hoidossaan olevan omaisuuden päämiehelleen, uudelle edunvalvojalle tai muulle siihen oikeutetulle.

54 §

Kun edunvalvojan tehtävä on päättynyt ja holhouslautakunta on tarkastanut päätöstilin, sen tulee ilmoittaa tiliä koskevat huomautuksensa sekä luovuttaa jäljennös päätöstilistä, vuositileistä ja 42 §:ssä tarkoitetuista luetteloista sille, jolla on oikeus vastaanottaa omaisuuden hoitoa koskeva tilitys. Viimeksi mainitulla on oikeus saada edunvalvojalta nähtäväkseen tileihin liittyvä tositeaineisto.

55 §

Vahingonkorvauskanne, joka perustuu edunvalvojan toimintaan, on kannevallan menettämisen uhalla pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun edunvalvontaa koskevat asiakirjat on 54 §:n mukaisesti luovutettu niihin oikeutetulle.

Edellä 1 momentissa mainittua kanneaikaa ei kuitenkaan sovelleta, jos vahingonkorvauskanne perustuu seikkaan, joka ei käy ilmi tileistä.

Jos edunvalvoja on aiheuttanut vajaavaltaiselle tai päämiehelle vahinkoa rikoksella ja oikeus panna rikos syytteeseen kestää pitemmän ajan kuin 1 momentissa on säädetty, vahingonkorvausta voidaan vaatia syytteeseen panoa varten säädetyn ajan kuluessa.

56 §

Vahingonkorvauskannetta, joka perustuu tilistä ilmenevään seikkaan, ei voida nostaa, jos se, joka on ollut oikeutettu vastaanottamaan tilityksen, on asiakirjat saatuaan ilmoittanut hyväksyvänsä edunvalvojan toiminnan ja vapauttavansa hänet korvausvastuusta.

57 §

Jos edunvalvoja on kuollut, on hänen kuolinpesänsä osakkaiden, pesänselvittäjän ja konkurssipesän velvollisuuksista soveltuvin osin voimassa, mitä tässä luvussa on edunvalvojasta säädetty.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan sovelleta, jos edunvalvojana on toiminut edunvalvonnan järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain ( ) 5 §:ssä tarkoitettu virkaholhooja.

7 luku. Edunvalvonnan kirjaaminen

58 §

Tuomioistuin pitää holhousasioiden rekisteriä.

Täysi-ikäisen edunvalvonta kirjataan holhousasioiden rekisteriin, kun:

1) täysi-ikäisen toimintakelpoisuutta rajoitetaan; tai kun

2) täysi-ikäiselle määrätään edunvalvoja, jonka tehtävä käsittää omaisuuden hoitamista tai oikeuden valvomisen jakamattomassa pesässä.

Alaikäisen edunvalvonta kirjataan holhousasioiden rekisteriin, kun:

1) alaikäinen tulee kuolinpesän osakkaaksi eikä pesän varojen määrä ole vähäinen;

2) alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana olevaa omaisuutta, jonka määrä ei ole vähäinen;

3) alaikäisen edunvalvojaksi määrätään muu henkilö kuin hänen vanhempansa tai kun

4) alaikäisen toimintakelpoisuutta rajoitetaan 5 §:n nojalla tai hänelle määrätään 18 §:n nojalla edunvalvoja, jonka tehtävä käsittää omaisuuden hoitamista tai oikeuden valvomisen jakamattomassa pesässä.

Poissaolevan edunvalvonta kirjataan holhousasioiden rekisteriin, kun edunvalvonta käsittää omaisuuden hoitamista tai oikeuden valvomisen jakamattomassa pesässä.

59 §

Jokaisella on oikeus saada hyväksyttävää tarkoitusta varten tieto holhousasioiden rekisteriin tehdystä merkinnästä. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa henkilörekisterilain (471/87) 2 §:ssä tarkoitetulla massaluovutuksella.

Tarkemmat määräykset holhousasioiden rekisteristä, rekisterin pitämisestä ja rekisteristä annettavista todistuksista sekä rekisterimerkinnästä tehtävistä ilmoituksista annetaan asetuksella.

60 §

Kun holhouslautakunta saa tietoonsa, että alaikäisen edunvalvonta on 58 §:n mukaan merkittävä holhousasioiden rekisteriin, sen on ilmoitettava asiasta tuomioistuimelle.

61 §

Edunvalvonta kirjataan holhousasioiden rekisteriin siinä tuomioistuimessa, joka antaa 58 §:ssä tarkoitetun päätöksen.

Kun edunvalvonta tulee kirjattavaksi muun seikan kuin tuomioistuimen päätöksen nojalla, edunvalvonta on kirjattava sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä päämiehellä on väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka.

Holhousasioiden rekisteriin tehdystä merkinnästä tuomioistuimen on lähetettävä tieto sille tuomiopiirissään olevalle holhouslautakunnalle, joka voi parhaiten valvoa edunvalvojan toimintaa.

62 §

Tuomioistuin, jonka holhousasioiden rekisteriin edunvalvojan toimi on kirjattu, voi holhouslautakunnan hakemuksesta ja edunvalvojaa kuultuaan päättää kirjaamisen siirtämisestä toiselle tuomioistuimelle, mikäli se, jonka etua on valvottava, asuu toisen tuomioistuimen tuomiopiirissä tai jos siirto on muusta syystä katsottava tarkoituksenmukaiseksi.

Kirjaamisen siirtämisestä on ilmoitettava sille tuomioistuimelle, jolle tehtävä siirretään. Saatuaan tiedon tehtävän siirtämisestä viimeksi mainitun tuomioistuimen on kirjattava toimi omaan holhousasioiden rekisteriinsä ja ilmoitettava siitä sille tuomiopiirissään olevalle holhouslautakunnalle, jolle edunvalvojan toimen valvonta parhaiten kuuluu.

8 luku. Menettelysäännöksiä

63 §

Asia, joka koskee toimintakelpoisuuden rajoittamista tai edunvalvojan määräämistä, pannaan vireille hakemuksella.

64 §

Toimintakelpoisuuden rajoittamista ja edunvalvojan määräämistä koskeva asia tutkitaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä sillä, jonka etua on valvottava, on kotipaikka.

Asia, joka koskee edunvalvojan määräämistä valvomaan poissaolevan oikeutta kuolinpesässä, tutkitaan siinä tuomioistuimessa, joka on laillinen tuomioistuin pesää koskevissa asioissa. Kun edunvalvojan määräämistä muutoin haetaan tämän lain 20 §:n nojalla, asia tutkitaan sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa poissaolevalla on omaisuutta tai jossa edunvalvonnan tarve on muutoin ilmennyt.

Jos sillä, jonka etua on valvottava, ei ole 1 momentissa tarkoitettua kotipaikkaa, asia tutkitaan Helsingin raastuvanoikeudessa.

65 §

Jos edunvalvonta on kirjattu holhousasioiden rekisteriin, toimintakelpoisuuden rajoittamista tai edunvalvojan määräämistä koskeva asia tutkitaan kuitenkin siinä tuomioistuimessa, jossa edunvalvonta on kirjattu.

66 §

Jos edunvalvojaa haetaan oikeudenkäyntiä varten, asia voidaan tutkia myös siinä tuomioistuimessa, jossa oikeudenkäynti on vireillä.

67 §

Toimintakelpoisuuden rajoittamista ja edunvalvojan määräämistä koskevan asian voi panna vireille holhouslautakunta ja se, jonka edun valvomisesta on kysymys. Viimeksi mainitun edunvalvoja, rintaperillinen, aviopuoliso tai muu läheinen voivat niin ikään tehdä hakemuksen.

Asian, joka koskee edunvalvojan määräämistä alaikäiselle, voi panna vireille myös alaikäisen huoltaja ja sosiaalilautakunta.

Kun edunvalvoja on tarpeen valvomaan poissaolevan oikeutta kuolinpesässä, tulee pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan tai pesänosakkaan tehdä asiasta hakemus tuomioistuimelle. Jos poissaolevan asiat muutoin vaativat hoitamista, voi poissaolevan sukulainen tai se, jonka oikeutta asia koskee, tehdä hakemuksen.

68 §

Asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä alaikäiselle, on alaikäisen huoltajalle ja viisitoista vuotta täyttäneelle alaikäiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä täysi-ikäiselle on sille, jonka etua on valvottava, varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos asianomaisella ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa eikä voida saada tietoa siitä, missä hän oleskelee. Kuulemista ei myöskään tarvitse toimittaa, jos asianomainen on holhouslautakunnalle kirjallisesti ilmoittanut, ettei hänellä ole asian johdosta huomauttamista.

69 §

Toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa asiassa tuomarin on kuultava henkilökohtaisesti sitä, jonka edun valvomisesta on kysymys. Asia voidaan kuitenkin ratkaista kuulematta häntä henkilökohtaisesti, jos hakemus heti hylätään tai jos kuuleminen on kuultavan tilan vuoksi mahdotonta tai aiheuttaa hänelle kohtuutonta haittaa. Tuomioistuin voi päättää, että kuuleminen suoritetaan tuomioistuimen ulkopuolella, mikäli kuultava ei ilman tuntuvaa vaikeutta voi saapua istuntoon.

70 §

Holhouslautakunnalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi toimintakelpoisuuden rajoittamista tai edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa, mikäli holhouslautakunnan mielipide ei käy ilmi hakemuksen asiakirjoista. Edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa voidaan kuuleminen kuitenkin jättää toimittamatta, mikäli sitä ei edunvalvojan tehtäviin tai muihin olosuhteisiin nähden ole pidettävä tarpeellisena.

71 §

Toimintakelpoisuuden rajoittamista ja edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa voidaan edunvalvojaksi esitetty sekä henkilö, jolla on tämän lain 67 §:n mukaan asiassa puhevalta, määrätä sakon uhalla saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen. Mikäli määräystä ei noudateta, asianomainen voidaan määrätä tuotavaksi.

72 §

Toimintakelpoisuuden rajoittamista ja edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa tuomioistuimen on omasta aloitteestaan määrättävä hankittavaksi kaikki se selvitys, joka on tarpeen asian ratkaisemiseksi.

73 §

Toimintakelpoisuuden rajoittamista ja edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen, mikäli asian ratkaiseminen ei siedä viivytystä. Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin antaa asiasta päätöksen, jollei määräystä sitä ennen peruuteta tai muuteta.

Väliaikaiseen määräykseen ei saa hakea muutosta.

74 §

Tuomioistuimen päätökseen asiassa, joka koskee toimintakelpoisuuden rajoittamista tai edunvalvojan määräämistä, saa hakea muutosta jokainen, jolla 67 §:n mukaan on oikeus panna asia vireille.

75 §

Mitä 63-74 §:ssä on säädetty, on soveltuvin kohdin voimassa myös asiassa, joka koskee toimintakelpoisuuden rajoituksen kumoamista tai muuttamista sekä asiassa, joka koskee edunvalvojan vapauttamista tehtävästään tai tehtävän muuttamista.

Käsiteltäessä 1 momentissa tarkoitettua asiaa, on edunvalvojalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, mikäli kutsu voidaa antaa hänelle tiedoksi.

76 §

Jos se, jolle on esitetty määrättäväksi edunvalvoja, ei kykene itse valvomaan oikeuksiaan asiaa käsiteltäessä, tuomioistuimen on viran puolesta huolehdittava siitä, että hänelle määrätään oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja. Samoin on tuomioistuimen meneteltävä muussa tässä luvussa tarkoitetussa asiassa, mikäli vajaavaltaisen tai päämiehen etu on ristiriidassa tai voi joutua ristiriitaan edunvalvojan edun kanssa.

77 §

Tuomioistuimen päätöstä, jolla jonkun toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka koskee edunvalvojan määräämistä tai vapauttamista tehtävästään, on noudatettava, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa.

Jos hovioikeus muutoksenhaun johdosta kumoaa alioikeuden päätöksen, jolla jonkun toimintakelpoisuutta on rajoitettu, hovioikeuden päätöstä on noudatettava vasta, kun se on saanut lainvoiman, jollei hovioikeus ole päätöksessään toisin määrännyt. Jos asia palautetaan alioikeuteen uutta käsittelyä varten, hovioikeus voi määrätä, että rajoitus pysyy voimassa, kunnes alioikeus on ratkaissut asian.

Tuomioistuimen päätöstä, jolla edunvalvojan toimi on määrätty lakkaamaan tai jolla toimintakelpoisuuden rajoitus on kumottu, on noudatettava vasta, kun se on saanut lainvoiman.

78 §

Päätöksestä, jolla jonkun toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on tiedotettava julkaisemalla se virallisessa lehdessä. Päätös, jolla rajoitus on kumottu, on samoin julkaistava virallisessa lehdessä sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman.

9 luku. Holhoustoimen hallinto

79 §

Holhoustoimen yleinen johto ja valvonta kuuluu oikeusministeriölle. Läänin alueella holhoustoimen ohjaus ja seuranta kuuluu oikeusministeriön alaisena lääninhallitukselle.

80 §

Yleinen alioikeus suorittaa alueellaan niitä holhoustoimen tehtäviä, jotka tässä laissa tai muutoin on sille uskottu.

81 §

Kunta huolehtii holhoustoimen tehtävistä sen mukaan kuin tässä tai muussa laissa säädetään.

82 §

Holhoustoimeen kuuluvia tehtäviä varten kunnassa on holhouslautakunta. Jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, holhouslautakuntaan sovelletaan, mitä kunnallislaissa (953/76) on lautakunnasta säädetty.

Kunnat, jotka kuuluvat samaan lääniin ja samaan käräjäkuntaan, voivat kuitenkin järjestää holhoustoimen hallinnon yhteistoiminnassa siten kuin yhteistoiminnasta on kunnallislaissa säädetty. Holhouslautakunnan tehtävät kuuluvat tällöin kunnallislain 104 §:ssä tarkoitetulle yhteislautakunnalle tai kuntainliiton holhouslautakunnalle.

83 §

Yleisen alioikeuden jäsen ja valtion virkamies, jonka tehtäviin kuuluu holhoustoimen ohjaus tai valvonta, eivät ole virka-alueellaan vaalikelpoisia holhouslautakuntaan.

84 §

Holhoustointa järjestäessään kunnan on huolehdittava siitä, että yleisön palvelu järjestetään asianmukaisella tavalla ja että edunvalvojat saavat tarvitsemaansa opastusta tehtävässään.

Kunnan holhoustoimen järjestämisestä ja holhouslautakunnan pahevallan käyttämisestä määrätään tarkemmin holhoustoimen johtosäännössä.

85 §

Jollei tässä laissa ole toisin säädetty, holhouslautakunnan tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

86 §

Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos sekä vakuutuslaitos, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai laitos ovat velvollisia pyynnöstä antamaan maksutta holhouslautakunnalle sen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

87 §

Valtion tai kunnan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävissä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta, josta he ovat holhoustoimeen tai sen valvontaan liittyvän tehtävänsä perusteella saaneet tiedon.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä asian ilmaisemista sille, jolla viran puolesta on oikeus saada asiasta tieto.

88 §

Joka rikkoo 87 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, holhouslaissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Jos se, jonka tehtävänä on antaa 86 §:ssä tarkoitetut tiedot, kieltäytyy niitä antamasta, hänet on tuomittava holhouslaissa säädetyn tietojenantamisvelvollisuuden rikkomisesta 1 momentissa säädettyyn rangaistukseen.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta teosta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut tekoa syytteeseen pantavaksi, eikä 2 momentissa tarkoitetusta teosta, ellei holhouslautakunta ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

89 §

Kunta voi periä maksuja edunvalvojan toimen valvontaan liittyvistä holhouslautakunnan toimenpiteistä siten kuin asetuksella säädetään.

10 luku. Suunnittelu ja valtionosuus

90 §

Kunnan tämän lain ja edunvalvonnan järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain ( ) nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (677/82), jäljempänä suunnittelu- ja valtionosuuslaki, jollei laissa ole toisin säädetty.

91 §

Valtionosuutta suoritetaan suunnittelu- ja valtionosuushain mukaisesti myös siihen toimintaan, jonka kunnat ovat järjestäneet holhoushain ja holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain nojalla.

11 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

92 §

Voimaantulo ja kumottavat säännökset. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 . Sillä kumotaan elokuun 19 päivänä 1898 annettu holhouslaki (34/98) ja samana päivänä annettu julistus, joka sisältää erityisiä määräyksiä holhouksien vaarinpidosta (34/98), niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

93 §

Lain soveltaminen. Tätä lakia sovelletaan sen voimaantuloa edeltävältä ajalta oleviin holhoustoimen asioihin seuraavasti:

1. Vajaavaltaiset. Niihin, jotka tämän lain tullessa voimaan ovat vajaavaltaisia, on sovellettava, mitä tässä laissa on vajaavaltaisesta säädetty.

2. Holhoojat ja uskotut miehet. Holhoojan sekä holhoushain nojalla määrätyn uskotun miehen oikeuksista ja velvollisuuksista on voimassa, mitä tässä laissa säädetään edunvalvojasta.

3. Vireillä olevat asiat. Jos holhottavaksi julistamista tai holhoojan tahi uskotun miehen määräämistä tai vapauttamista koskeva asia on tuomioistuimessa vireillä tämän lain voimaantullessa, siihen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Jos holhottavaksi julistamista koskeva asia on muutoksenhaun johdosta vireillä korkeimmassa oikeudessa tai hovioikeudessa, asia on palautettava alioikeuden käsiteltäväksi, jollei muutoksenhakemusta jätetä heti tutkimatta. Päättäessään asian palauttamisesta tuomioistuin voi määrätä, että holhottavaksi julistamisesta annettu päätös pysyy voimassa, kunnes alioikeus on ratkaissut asian.

94 §

Aikaisemman lain soveltaminen. Aikaisempaa lakia sovelletaan tämän lain voimaantultua seuraavasti:

1. Vireillä olevat lupahakemukset. Jos tämän lain tullessa voimaan on vireillä hakemus, joka koskee holhousviranomaisen suostumuksen saamista tehdylle oikeustoimelle, hakemukseen on sovellettava aikaisemman lain säännöksiä. Hakemus kuitenkin raukeaa, jos edunvalvoja ei tämän lain mukaan tarvitse oikeustoimeen holhousviranomaisen lupaa.

2. Oikeustoimen pätevyys. Arvioitaessa sellaisen oikeustoimen pätevyyttä, jonka holhooja tai uskottu mies on tehnyt ennen tämän lain voimaantuloa, on sovellettava aikaisemman lain säännöksiä.

3. Tilin antaminen vuodelta l9 . (lain voimaantuloa edeltävä vuosi) Tilin antamiseen vuodelta 19 sovelletaan aikaisemman lain säännöksiä. Päättyneet edunvalvontatoimet. Jos holhoojan tai uskotun miehen toimi on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, siihen sovelletaan aikaisempaa lakia.

95 §

Viittaukset aikaisempaan lakiin. Jos laissa tai asetuksessa on viitattu aikaisempaan lakiin, viittauksen sisältävää säännöstä on tämän lain voimaantultua sovellettava seuraavasti:

1. Holhoojaa ja uskottua miestä koskevat säännökset. Säännöstä, joka koskee holhoojaa tai holhouslain nojalla määrättyä uskottua miestä, on sovellettava edunvalvojaan, jollei lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/83) 21 §:stä muuta johdu;

2. Holhoojan ia uskotun miehen toimenpiteen oikeusvaikutukset. Säännöstä, joka koskee holhoojan tai holhoushain nojalla määrätyn uskotun miehen suorittaman toimenpiteen oikeusvaikutuksia, sovelletaan edunvalvojaan.

3. Holhottavaksi julistettua koskevat säännökset. Säännöstä, joka koskee holhottavaksi julistettua, sovelletaan niihin, jotka on julistettu vajaavaltaisiksi;

4. Vajaavaltaista ia holhouksenalaista koskevat säännökset. Säännöstä, joka koskee vajaavaltaista tai holhouksen alaista, sovelletaan niihin, jotka tämän lain mukaan ovat vajaavaltaisia;

5. Täysivaltaisuutta edellyttävät säännökset. Jos laissa tai asetuksessa on luvan saamisen, tietyssä tehtävässä toimimisen tai toimenpiteen suorittamisen edellytykseksi asetettu, että asianomainen on täysivaltainen tai hallitsee itseään ja omaisuuttaan, ei luvan saamisen, toiminnan harjoittamisen eikä toimenpiteen suorittamisen esteenä ole pidettävä sitä, että asianomaisen toimintakelpoisuutta on rajoitettu 4 §:n 1 momentin 1- tai 2-kohtien nojalla, jollei rajoituksen sisällöstä muuta johdu.

6. Muut viittaukset holhouslakiin. Jos laissa tai asetuksessa on muutoin viitattu lainkohtaan, jonka tilalle on tullut tämän lain säännös, on soveltuvin osin noudatettava tämän lain vastaavaa säännöstä.

96 §

Holhouslautakunnan toiminta siirtymäaikana. Holhouslautakunta, joka kunnassa on vuoden 19 lopussa, jatkaa toimintaansa samassa kokoonpanossa tämän lain voimaantultua, kunnes lain voimaantulon jälkeiset ensimmäiset kunnallisvaalit on toimitettu tai uudet lautakunnat sitä ennen toimitettujen kunnallisvaalien johdosta kunnissa valittu.

97 §

Suunnittelu- ia valtionosuushain soveltaminen. Tämän lain 90 §:n mainitun suunnittelu- ja valtionosuushain 2 luvun säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran jo vuonna 199 vuosia 199 -199 koskevaa valtakunnallista suunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä sekä toteuttamissuunnitelmia laadittaessa ja vahvistettaessa.

98 §

Valtuutus täytäntöönpanotoimiin. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

99 §

Asetuksenantovaltuus. Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

2. Laki edunvalvonnan järjestämisestä eräissä tapauksissa

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään

1 §

Tämän lain mukaan voidaan järjestää sellaisen henkilön edunvalvonta, jolle vähävaraisuuden tai muun syyn takia ei ole sopivasti saatavissa edunvalvojaa.

2 §

Holhouslautakunta voi nimetä 1 §:ssä tarkoitettuja edunvalvontatehtäviä hoitamaan henkilöitä, jotka ovat suostuneet toimimaan edunvalvojina 3 ja 4 §:ssä säädetyin edellytyksin. Nimeämisestä on ilmoitettava sille tuomioistuimelle, jonka tuomiopiiriin kunta kuuluu. Jos suostumus peruutetaan, on siitäkin tehtävä ilmoitus.

3 §

Edellä 2 §:n mukaisesti nimetty henkilö ei saa kieltäytyä tässä laissa tarkoitetusta edunvalvontatehtävästä, jollei siihen ole erityisiä syitä. Ennen kuin hänet määrätään edunvalvojaksi häntä on kuitenkin sopivin tavoin kuultava.

4 §

Sellaisen edunvalvojan toimen hoitamisesta, joka on uskottu 2 §:ssä tarkoitetulle henkilölle, suoritetaan kunnan varoista kohtuullinen palkkio, jollei päämiehen varoista tulevaa palkkiota ole edunvalvojan työmäärään ja vaivaan nähden katsottava riittäväksi.

Palkkiota voidaan 1 momentissa säädetyin perustein maksaa myös muulle edunvalvojalle kuin 2 §:n mukaisesti nimetylle henkilölle, mikäli sitä on pidettävä tarkoituksenmukaisena edunvalvonnan järjestämisen kannalta.

Edunvalvojan on tehtävä holhouslautakunnalle hakemus palkkion suorittamisesta vuositilin yhteydessä tai, jos vuositiliä ei tarvitse antaa, kultakin kalenterivuodelta ennen seuraavan vuoden huhtikuun 1 päivää. Holhouslautakunta vahvistaa edunvalvojalle kunnan varoista maksettavan palkkion määrän.

5 §

Jollei tässä laissa tarkoitettuja edunvalvontatehtäviä hoitamaan ole saatavissa 2 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä tai jos siihen on muuta syytä, edunvalvontatehtävät hoitaa virkaholhooja.

Kunnat voivat hoitaa 1 momentissa mainitun tehtävän myös yhteisesti.

6 §

Vaalikelpoinen virkaholhoojan virkaan on henkilö, joka holhoustoimesta annetun lain 14 ja 15 §:ien mukaan voidaan määrätä edunvalvojaksi ja joka lisäksi täyttää kunnan erikseen määräämät kelpoisuusehdot.

7 §

Virkaholhooja ei saa kieltäytyä tässä laissa tarkoitetusta edunvalvojan toimesta, ellei siihen ole erityistä syytä. Edunvalvojan määräys on annettava virkaholhoojalle eikä viranhaltijalle henkilökohtaisesti. Ennen määräyksen antamista on virkaholhoojaa sopivin tavoin kuultava.

8 §

Virkaholhoojan salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä holhoustoimesta annetun lain 87 §:ssä säädetään.

9 §

Palkkio, johon virkaholhoojalla olisi holhoustoimesta annetun lain 39 §:n mukaan oikeus, menee kunnalle.

10 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, on virkaholhoojaan soveltuvin osin sovellettava, mitä edunvalvojasta on holhoustoimesta annetussa laissa säädetty.

11 §

Virkaholhoojalla on oikeus saada sosiaalilautakunnalta virkaapua päämiehensä huoltoa koskevassa asiassa.

12 §

Valtionosuuden suorittamisesta kunnalle tästä laista johtuviin kustannuksiin on voimassa, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään.

13 §

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

14 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 . Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

3. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta

Annettu Helsingissä päivänä kuuta 19

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 4 §, 12 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §, 3 § ja 5 § sekä 15 luvun 2 § sellaisina kuin niistä 12 luvun säännökset ovat 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (363/83) ja 15 luvun 2 § 10 päivänä tammikuuta 1969 annetussa laissa (5/69), sekä lisätään saman kaaren 10 lukuun siitä 5 päivänä helmikuuta 1965 annetulla lailla (44/65) kumotun 3 §:n tilalle uusi 3 § ja 12 lukuun uusi la § seuraavasti:

10 Luku.

Laillisesta tuomioistuimesta

3 §

Asia, joka koskee edunvalvojan päämiehelleen aiheuttaman vahingon korvaamista, tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jossa edunvalvojan toimi on kirjattu. Jos edunvalvojan tointa ei ole kirjattu, asia tutkitaan siinä tuomioistuimessa, joka on antanut edunvalvojalle määräyksen tehtäväänsä, tai sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa edunvalvojalla tai hänen päämiehellään on kotipaikka.

4 §

Jos jollekulle on uskottu jotakin hoidettavaksi, vastatkoon hän taikka hänen kuoltuaan hänen perillisensä siellä, missä omaisuus oli hoidettavana ja hallittavana.

12 Luku.

Asianosaisista

1 §

Vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää edunvalvoja tai muu laillinen edustaja, kun vajaavaltainen on asianosaisena riita-asiassa tai asianomistajana rikosasiassa. Alaikäisen henkilöä koskevassa asiassa vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää kuitenkin huoltaja tai muu laillinen edustaja.

la §

Edunvalvoja, joka on määrätty hoitamaan täysivaltaisen päämiehensä asioita, käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka lain tai tuomioistuimen päätöksen makaan kuuluvat hänen hoidettavikseen. Jos päämies ja hänen edunvalvojansa ovat puhevaltaa käyttäessään erimielisiä keskenään, on päämiehen kantaa pidettävä ratkaisevana, mikäli hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu, edunvalvoja käyttää yksin päämiehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Päämies ja hänen edunvalvojansa käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää.

2 §

Vajaavaltainen käyttää vastaajana rikosasiassa itse puhevaltaansa, jos hän on syyntakeinen. Alaikäisen vastaajan edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja käyttää kuitenkin itsenäisesti alaikäisen ohella puhevaltaa. Jos vajaavaltainen ei ole syyntakeinen, käyttää puhevaltaa edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja.

3 §

Tuomioistuin voi kuulla vajaavaltaisen edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa asiassa, jossa vajaavaltaisella on oikeus itse yksin käyttää puhevaltaansa, jos se vajaavaltaisen edun kannalta katsotaan tarpeelliseksi.

5 §

Asianosainen ja tämän edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja on velvollinen esittämään selvityksen oikeudestaan käyttää puhevaltaa, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi.

15 Luku

Oikeudenkäyntiasiamiehestä

2 §

Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai avustajana saa toimia ainoastaan asianajaja tai muu rehellinen ja muutoin siihen toimeen sopiva sekä kykenevä täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

4. Laki hallintomenettelylain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elokuun 6 päivänä 1982 annetun hallintomenettelylain (598/82) 16 §:n 1 ja 3 momentti sekä lisätään lakiin uusi 16a § seuraavasti:

16 §

Vajaavaltaisen puhevalta. Vajaavaltaisen puolesta käyttää pahevaltaa hänen edunvalvojansa, ellei jäljempänä tässä pykälässä säädetä toisin. Edunvalvojan käyttäessä puhevaltaa on kuultava vajaavaltaista ja vajaavaltaisen käyttäessä puhevaltaa edunvalvojaa, jos kuuleminen on tarpeen vajaavaltaisen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt kahdeksantoista vuotta ja kykenee ilmeisesti ymmärtämään asian merkityksen. Alaikäisellä, joka on täyttänyt 15 vuotta, ja hänen huoltajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta.

16a §

Edunvalvojan puhevalta. Edunvalvoja, joka on määrätty hoitamaan täysivaltaisen päämiehensä asioita, käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka määräyksen mukaan kuuluvat hänen hoidettavikseen. Jos päämies ja hänen edunvalvojansa ovat puhevaltaa käyttäessään erimielisiä keskenään, on päämiehen kantaa pidettävä ratkaisevana, mikäli hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu, edunvalvoja käyttää yksin päämiehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Päämies ja hänen edunvalvojansa käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä Määttää.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 .

5. Laki avioliittolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain 5 § sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (411/87) sekä

muutetaan 11 §:n 2 momentti, 42 § ja 86 §:n 2 momentti sellaisina kuin 11 §:n 2 momentti ja 86 §:n 2 momentti ovat mainitussa 16 päivänä huhtikuussa 1987 annetussa laissa seuraavasti:

11 §

Jos avioliiton solmimiseen vaaditaan oikeusministeriön tai tuomioistuimen lupa, se on samalla annettava avioliiton esteiden tutkii alle .

42 §

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos puoliso vajaavaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen johdosta ei ole oikeutettu itse tekemään avioehtosopimusta, hänen on hankittava siihen edunvalvojansa kirjallinen suostumus.

86 §

Eloonjäänyt puoliso olkoon oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Kuitenkin on, jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, hankittava siihen oikeuden lupa tai, jos perilliset ovat täysivaltaisia, vaihtoehtoisesti näiden kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Perillinen, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, ei kuitenkaan voi antaa suostumusta sellaiseen oikeustoimeen, jonka tekemiseen hän ei rajoituksen mukaan ole kelpoinen. Eloonjäänyt puoliso tehköön osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 .

6. Laki perintökaaren muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/65) 18 luvun 3 §:n 2 momentti sekä 23 luvun 3 § ja 7 § näin kuuluviksi:

18 luku.

Kuolinpesän hallinnosta

3 §

Jos perillinen tai testamentin saaja on vajaavaltainen tai jos hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu, eikä hänellä ole edunvalvojaa, tulee sen, jonka hallussa pesä on, ilmoittaa asiasta holhouslautakunnalle.

23 luku.

Perinnönjaosta

3 §

Perinnönjaon saavat osakkaat toimittaa sopimallaan tavalla. Jos jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu tai jos osakas vaatii, on jako pesänjakajan toimitettava.

Jos joku osakkaista on vajaavaltainen tai jos osakkaalle on määrätty edunvalvoja, jonka tulee edustaa päämiestään perinnönjaossa, on pesänjakajan toimitettava jako, jollei holhouslautakunta ole antanut suostumusta sovintojakoon. Holhouslautakunnan päätökseen suostumusta koskevassa asiassa ei saa hakea muutosta.

7 §

Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Pesänjakajan on, jos kaikki osakkaat ovat tulleet saapuville, koetettava saada heidät sopimaan jaosta. Mikäli sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti. Jos sopimuksen on päämiehensä puolesta tehnyt edunvalvoja, jako voidaan toimittaa sopimuksen mukaisesti, jos jakoon on saatu holhouslautakunnan suostumus tai jos pesänjakaja katsoo sopimuksen päämiehen edun mukaiseksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

7. Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun lain (228/29) 22 § ja 24 § näin kuuluviksi:

22 §

Jos valtuuttajan toimintakelpoisuutta rajoitetaan, ei valtuutetun tekemälle oikeustoimella ole muuta vaikutusta kuin sillä olisi ollut, jos valtuuttaja olisi sen itse tehnyt.

24 §

Jos valtuuttajan toimintakelpoisuutta rajoitetaan tai jos hänen omaisuutensa luovutetaan konkurssiin, valtuutetulla on oikeus ennen kuin edunvalvoja tai konkurssipesän hoitajat voivat ryhtyä tarpeellisiin toimiin, valtuutuksensa perusteella tehdä sellaisia oikeustoimia, jotka ovat tarpeen valtuuttajan tai konkurssipesän turvaamiseksi vahingolta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

8. Laki lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksesta 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun lain (704/75) 7 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:

7 §

Elatusapua koskevan sopimuksen allekirjoittavat se lapsen vanhemmista, joka sitoutuu suorittamaan elatusapua sekä alaikäisen lapsen puolesta hänen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu edustajansa. Jos lapsi on täysivaltainen, on hänen allekirjoitettava sopimus. Kun se vanhemmista, joka sitoutuu suorittamaan elatusapua, on vajaavaltainen, on sopimus hänen edunvalvojansa hyväksyttävä ja allekirjoitettava. Edunvalvojan hyväksyminen ja allekirjoitus on tarpeen myös silloin, kun elatusapua maksamaan sitoutuvan vanhemman toimintakelpoisuutta on rajoitettu siten, että hänellä ei voida katsoa olevan kelpoisuutta yksin tehdä

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

9. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta 21 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (945/84) 5 §:n 2 momentin 3 kohta näin kuuluvaksi:

5 §

3) kun siinä kuullaan alle 15-vuotiasta tai henkilöä, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

10. Laki esitutkintalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun esitutkintalain (449/87) 33 § näin kuuluvaksi:

33 §

Jos kuulusteltava ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, hänen huoltajalleen, edunvalvojalleen tai muulle lailliselle edustajalleen on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa.

Jos asianomistajana tai epäiltynä kuulusteltava on viisitoista vuotta täyttänyt vajaavaltainen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, edunvalvojalle, huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa, jos tämä tutkittavaa rikosta koskevassa oikeudenkäynnissä saisi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1, la tai 2 §:n mukaan käyttää puhevaltaa päämiehensä sijasta tai ohella.

Edustajalle, jota 1 tai 2 momentissa tarkoitetaan, ei kuitenkaan tarvitse varata tilaisuutta olla läsnä kuulustelussa, jos päämiestä on rikoksen selvittämisen vuoksi välttämätöntä viipymättä kuulustella. Kuulustelusta on tällöin mahdollisimman pian ilmoitettava kuulustellun edustajalle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

11. Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen (39/89) 17 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 3 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (461/76), näin kuuluvaksi:

17 §

Jos 1 momentissa mainittu rikos tehdään vajaavaltaista tai sellaista henkilöä vastaan, jolle on määrätty edunvalvoja, oikeus ilmoittaa rikos syytteeseen pantavaksi ja syyttää rikoksesta on huoltajalla, edunvalvojalla tai laillisesti määrätyllä edustajalla. Heihin nähden on tällöin noudatettava, mitä rikoslain 8 luvun 6 §:ssä ja tässä pykälässä on asianomistajasta säädetty. Mainittu oikeus on kuitenkin päämiehellä yksin, mikäli rikos on kohdistunut omaisuuteen, jota hän saa vallita tai jos se koskee oikeustointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoisuus. Jos rikos kohdistuu päämiehen henkilöön, tuo oikeus on 18 vuotta täyttäneellä päämiehellä yksin, mikäli hän ilmeisesti kykenee ymmärtämään asian merkityksen, sekä 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneellä ja hänen huoltajallaan kummallakin erikseen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

12. Laki eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä yhteisomistussuhteista 25 päivänä huhtikuuta 1958 annetun lain (180/58) 10 §:n 2 momentti sekä lisätään 10 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

10 §

oikeus voi yhteisomistajan vaatimuksesta vahvistaa alimman hinnan, josta esine saadaan myydä. Jos asia koskee kiinteistön myymistä jå joku yhteisomistajista on vajaavaltainen, oikeuden tulee ilman vaatimustakin määrätä alin myyntihinta. Tällaiseen myymiseen ei tarvitse erikseen hankkia holhoustoimesta annetun lain ( ) 31 §:ssä tarkoitettua lupaa.

Mitä 2 momentissa on säädetty vajaavaltaisesta, on sovellettava myös silloin, kun jollekin yhteisomistajalle on määrätty edunvalvoja, jonka tehtävänä on määrätä kiinteistöstä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

13. Laki metsänparannuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 annetun metsänparannushain (140/87) 34 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:

34 §

Holhoustoimesta annetussa laissa ( ) tarkoitettu edunvalvoja saa ilman holhouslautakunnan ja oikeuden lupaa päämiehensä puolesta ottaa metsänparannusvaroista lainaa ja ennakkorahoituksena myönnettävää luottoa, josta päämiehen kiinteistö on panttina.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

14. Laki valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin 30 päivänä elokuuta 1963 annetun lain (433/63) 36 § näin kuuluvaksi:

36 §

Holhoustoimesta annetun lain ( ) 31 ja 32 §:n estämättä saa edunvalvoja päämiehensä puolesta ilman oikeuden ja holhouslautakunnan lupaa ottaa tässä laissa tarkoitetun lainan ja pantata kiinteistön lainan maksamisen vakuudeksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

15. Laki kihlakunnanoikeuden lautakunnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kihlakunnanoikeuden lautakunnasta 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun lain (322/69) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:

4 §

Lautamiehen tulee olla 25 vuotta täyttänyt nuhteeton, kunnassa asuva Suomen kansalainen. Lautamiehenä ei voi olla henkilö, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

16. Laki oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa 10 päivänä elokuuta 1973 annetun lain (650/73) 29 §:n 2 momentti seuraavasti:

29 §

Asiantuntijajäsenen tulee olla vähintään 25 ja enintään 70 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. Asiantuntijajäsenenä ei voi olla henkilö, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

17. Laki työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (646/74) 6 § sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1007/82), näin kuuluvaksi:

6 §

Työtuomioistuimen presidentiksi, työtuomioistuinneuvokseksi ja jäseneksi sekä varajäseneksi voidaan nimittää kaksikymmentä vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Presidentti, työtuomioistuinneuvos ja jäsen sekä varajäsen on velvollinen eroamaan täyttäessään kuusikymmentäseitsemän vuotta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 .

18. Laki asianajajista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain (496/58) 3 §:n 1 momentin 3 kohta ja 9 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:

3 §

Asianajajaksi voidaan hyväksyä vain maassa asuva 25 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka

3) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu

9 §

Asianajaja, joka menettää Suomen kansalaisuuden tai pysyvästi muuttaa maasta, lakkaa olemasta asianajajayhdistyksen jäsen ja on hänet poistettava asianajajaluettelosta. Sama olkoon laki asianajajasta, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19

19. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun lain (677/82) 6 §:n 2 ja 3 momentti, 12 §:n momentti ja 28 § sellaisina kuin ne ovat 2 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (513/89), näin kuuluviksi:

6 §

Valtakunnallisen suunnitelman valmistelusta huolehtivat sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö kukin hallinnonalallaan alaistensa keskusvirastojen esityksestä sekä oikeusministeriö ja ympäristöministeriö. Lääninhallitukset avustavat ministeriöitä ja keskusvirastoja valtakunnallisen suunnitelman valmistelussa.

Oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, ympäristöministeriön, sosiaalihallituksen ja lääkintöhallituksen on viimeistään huhtikuun 30 päivänä toimitettava valtakunnallista suunnitelmaa koskeva esityksensä sosiaali- ja terveysministeriölle.

12 §

Lääninhallituksen on laadittava vahvistetuista toteuttamissuunnitelmista ja kunnalliskertomusten sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista osista kunta- ja kuntainliittokohtaisesti esitetyt yhteenvedot. Ne on lähetettävä tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle, oikeusministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, ympäristöministeriölle, sosiaalihallitukselle, lääkintöhallitukselle ja elinkeinohallitukselle sekä niille kunnille ja kuntainliitoille, joiden toteuttamissuunnitelmat lääninhallitus on vahvistanut.

28 §

Kaavojen vahvistaminen

Toteuttamissuunnitelma sekä kunnalliskertomukseen sisällytettävät tai siihen liitettävät selvitykset sekä valtionosuusselvitykset on laadittava tarkoitusta varten vahvistettujen kaavojen mukaan. Kaavat vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö hankittuaan oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, valtiovarainministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, ympäristöministeriön ja asianomaisten kunnallisten keskusjärjestöjen lausunnot.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 . Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

20. Asetus väestökirja-asetuksen muuttamisesta

Sisäasiainministeriön esittelystä

muutetaan maaliskuun 11 päivänä 1970 annetun vaestökirja-asetuksen (198/70) 7 §:n 1 momentin 7-kohta ja 38b §, näistä 38b § sellaisena kuin se on 18 päivänä marraskuuta 1983 annetussa asetuksessa (850/83), sekä

lisätään asetuksen 7 §:n 1 momenttiin siitä 23 päivänä joulukuuta 1981 annetulla asetuksella (995/81) kumotun 9-kohdan tilalle uusi 9-kohta, 14 päivänä helmikuuta 1986 annetulla asetuksella (140/86) kumotun 10-kohdan tilalle uusi 10-kohta ja 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla asetuksella (370/87) kumotun 11-kohdan tilalle uusi 11-kohta seuraavasti:

7 §

7) vajaavaltaiseksi julistaminen ja toimintakelpoisuuden osittainen rajoittaminen sekä niiden lakkaaminen

9) alaikäiselle holhoustoimesta annetun lain ( ) 13 §:n, 16 §:n 2 momentin ja 19 §:n 1 momentin nojalla määrätyn edunvalvojan yksilöimiseksi tarvittavat tiedot;

10) edunvalvojan yksilöimiseksi tarvittavat tiedot 7-kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

11) tieto edunvalvojan tehtävien jakamisesta

38b §

Väestörekisterikeskuksen on viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle siitä, että lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, ja holhouslautakunnalle siitä, että lapsi tai henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on hänelle määrätyn edunvalvojan kuoleman johdosta jäänyt ilman edunvalvojaa.

Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 19 .

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

21. Asetus tuomioistuimen oraista perhe- ja henkilooikeudellisista ratkaisuista tehtävistä ilmoituksista annetun asetuksen muuttamisesta

Oikeusministeriön esittelystä

muutetaan tuomioistuimen eräistä perhe- ja henkilöoikeudellisista ratkaisuista tehtävistä ilmoituksista 25 päivänä elokuuta 1975 annetun asetuksen (676/75) 1 §:n 1 momentin 8-10 -kohdat sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä joulukuuta 1983 annetussa asetuksessa (983/83) ja 1 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1975 annetussa asetuksessa (886/75), sekä

lisätään 1 §:n 1 momenttiin uusi 11-kohta, jolloin nykyinen 11 kohta siirtyy 12-kohdaksi, ja 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momenteiksi seuraavasti:

1 §

8) toimintakelpoisuuden osittaista rajoittamista tai vajaavaltaiseksi julistamista;

9) toimintakelpoisuuden osittaisen rajoituksen tai vajaavaltaisuuden lakkaamista;

10) edunvalvojan määräämistä alaikäiselle, vajaavaltaiseksi julistetulle tai henkilölle, jonka toimintakelpoisuutta on osittain rajoitettu, sekä tehtävien jakamista edunvalvojien kesken;

11) alaikäisen lakimääräisen edunvalvojan ja edellä 10-kohdassa tarkoitetun edunvalvojan vapauttamista tehtävästään; sekä

Ilmoitusta edunvalvojan määräämisestä tai vapauttamisesta ei kuitenkaan ole tehtävä, jos kysymyksessä on holhoustoimesta annetun lain 19 §:n 2 momentissa tai 20 §:ssä tarkoitettu edunvalvoja. Ilmoituksessa, joka koskee toimintakelpoisuuden osittaista rajoittamista tai vajaavaltaiseksi julistamista, on annettava myös edunvalvojan yksilöimiseksi tarvittavat tiedot.

Tuomioistuimen ei kuitenkaan tarvitse tehdä 1 tai 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta, jos sen ratkaisu ei aiheuta muutosta väestökirjoihin.

Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 19 . Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämien toimenpiteisiin.

22. Asetus oikeusministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta

Oikeusministeriön esittelystä lisätään oikeusministeriöstä maaliskuun 10 päivänä 1989 annetun asetuksen (237/89) 5 §:n 1 momenttiin uusi 10-kohta, jolloin nykyinen 10-kohta siirtyy 11-kohdaksi seuraavasti:

5 §

10) holhoustointa;

Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 19 . Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.