KKO 1936 I 31. Uskottu mies, joka oli lainannut holhottinsa varoja riittämätöntä kiinnitysvakuutta vastaan, velvoitettiin korvaamaan pakkohuutokaupassa rauenneita kiinnityksiä vastaava määrä.

Satamakapteenintytär Kate Maria Andsténin holhooja jääkärikapteeni Bjarne Arnulf Wegelius oli apteekkari Bertel Juslénille 23/11 1934 toimitetun haasteen nojalla Kotkan RO:ssa kertonut, että apteekkari Juslén, jonka Helsingin RO 25/8 1925 oli määrännyt uskottuna miehenä hoitamaan Kate Maria Andsténille hänen isävainajansa satamakapteeni Oskar Vilhelm Andsténin testamentin nojalla kuuluvia varoja, oli ollut tuossa toimessaan marraskuun 3 p:ään 1933 sekä seuranneen joulukuun 4 p:nä antanut toimestaan lopputilin. Mutta kun apteekkari Juslén oli Kate Maria Andsténin varoja hoitaessaan menetellyt törkeän huolimattomasti siinä, että hän oli 2/3 1929 lainannut sanotuista varoista 40,000 markkaa valtioneuvoksetar Maria Terentjeffille hyväksyen lainan vakuudeksi 2 Maria Terentjeffin 19/1 1929 antamaa ja saman tammikuun 24 p:nä Terentjeffin Espoon pitäjän Karvasbackan kylässä omistamaan tilaan R.N:o 2²³ kiinnitettyä 20,000 markan haltijavelkakirjaa seurauksin, että, kun sanottu tila, jota ennestään jo oli rasittanut yhteensä 165,000 markan velkakiinnitykset, myytiin pakkohuutokaupalla 4/8 1932 125,000 markan kauppahinnasta, mainitut, 24/1 1929 vahvistetut kiinnitykset olivat rauenneet, ja, kun Maria Terentjeff oli muutoin varaton, koko lainamäärä oli menetetty, minkä vuoksi jääkärikapteeni Wegelius oli vaatinut apteekkari Juslénin velvoittamista suorittamaan Wegeliukselle Kate Maria Andsténin holhoojana 40,000 markkaa korkoineen.

Apteekkari Juslénin vastustettua kannetta RO p. 15/4 1935: koskei voitu katsoa, että apteekkari Juslén lainaamalla kysymyksessäolevat varat puheenaollutta kiinnitysvakuutta vastaan olisi, ottaen huomioon lainausaikana vallinneet kiinteistöjen hinnat, tehnyt itsensä syypääksi sellaiseen vaikeampaan laiminlyöntiin, että hänet voitiin velvoittaa korvaamaan puheenaoleva vahinko, RO hylkäsi kanteen.