KKO 1965 II 42

 Tämä painike vie aloitussivulle

 Aloitussivu
Ylös

KKO 1965 II 42. Annettu 16.6.1965. Holhooja velvoitettiin HolhL 36 §:n ja 37 §:n 4 mom:n nojalla korvaamaan holhoojakumppaninsa epärehellisyydestä holhotille aiheutunut vahinko, kun holhoustoimi oli jakamatta eikä holhooja ollut näyttänyt, ettei hänen vallassaan ja velvollisuutenaan ollut ollut estää holhoojakumppaninsa rikollista menettelyä. (66 RD 1964)

Maanviljelijän Veikko Huugo Kömmistön alaikäiselle tilallisenpojalle Reijo Markku Jooseppi Ylätalolle määrättynä uskottuna miehenä, ajamasta kanteesta Iitin KO p. 30/5 1962 lausui selvitetyksi, että KO oli 2/12 1957 julistamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä määrännyt maanviljelijän Martti Väinö Röyhyn toimimaan yhdessä pojan äidin emännöitsijän Lyydia Maria Leskisen kanssa edesmenneen tilallisen Jooseppi Ylätalon lapsekseen tunnustaman Reijo Markku Jooseppi Ylätalon holhoojana siten, että holhoustoimi oli heidän kesken jakamatta, ja 29/5 1961 julistamallaan myöskin lainvoimaisella päätöksellä, koska Leskinen oli vuosien 1957--1959 aikana käyttänyt pojan varoja avioliiton ulkopuolella syntyneen tyttärensä Pirjo Helmi Sinikka Taskisen hyväksi noin 150 000 vanhaa markkaa vuodessa, tuomitessaan Leskisen epärehellisyydestä rangaistukseen, velvoittanut hänet suorittamaan Reijo Markku Jooseppi Ylätalolle korvaukseksi yhteensä 450 000 vanhaa markkaa. Sen vuoksi ja kun Röyhy ei ollut näyttänyt, ettei hänen vallassaan ja velvollisuutenaan ollut ollut estää Leskisen kerrottua rikollista menettelyä vuosien 1958--1959 aikana, ja Röyhy siten holhouslain 37 §:n 4 momentin mukaan myöskin oli vastuussa Markku Jooseppi Ylätalolle tuolloin aiheutuneesta 300 000 markan suuruisesta vahingosta, KO, hyläten asian laatuun nähden Kömmistön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen, velvoitti Röyhyn yhteisvastuullisesti Leskisen kanssa korvaamaan Reijo Markku Jooseppi Ylätalolle mainitut 300 000, nykymarkkoina 3 000 markkaa 5 prosentin korkoineen haastepäivästä 17/5 1962.

Helsingin HO, jonka tutkittavaksi asianosaiset saattoivat jutun, t. 27/11 1963 jätti asian KO:n soveltaman lainkohdan ja holhouslain 36 §:n nojalla KO:n päätöksen varaan.

Martti Väinö Röyhy anoi lupaa saada oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla hakea muutosta HO:n tuomioon.

KKO (oikeusneuvokset Brunon, Eskola, Moisio ja Elfving sekä ylimääräinen oikeusneuvos Miettinen) p. katsoi, ettei ollut syytä suostua anomukseen. HO:n tuomio jäi siis pysyväksi.